Pöydässä oli tarjolla mm. gluteenittomia tuplasuklaa cupcakeja (nam!), berliininmunkkeja ja viinereitä. Kutsuilla skoolattiin ihanan raikkaalla sitruunajuomalla. Kahvittelijat antoivat ensikasteen kirppikseltä löytyneille mintunvihreille kahvikupeille (selkeästi mulla on vaaleanvihreä kausi meneillään...).
Mummo oli kahvikutsujen urhoollisin ja vanhin osallistuja. Matkalla kemuihin hän kaatui, sai 10 sentin avohaavan jalkaansa, paikkansi sen talouspaperilla ja istuskeli tyytyväisenä kahvikuppinsa kanssa sohvalla valittamatta saati kertomatta episodista kellekään. Tunnin päästä mummoa kärrättiinkin sairaalaan tikattavaksi. Tarinan opetus on kai se, että turhasta ei kannata valittaa, mutta jos on aihetta niin sitten kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti