Kaipuu mökille on kova, mutta eipä me taideta vielä toukokuussakaan sinne päästä...
Olen monesti miettinyt mikä mökkeilyssä viehättää. Miksi toinen on mökki-ihminen ja toinen ei.
Syitä on varmaan erilaisia, mutta minun mökki-ihmisyyteni ytimessä ovat rakkaus luontoon ja elämisen yksinkertaisuuteen (puusauna, ei juoksevaa vettä, ulkovessa...). Kuinka ihanaa vastapainoa mökkeily onkaan kaupunkiasumiselle ja työelämälle.
Mökillä tuntee olevansa vapaa. Siellä saa olla oma itsensä eikä varsinaisia aikatauluja ole ellei niin itse päätä. Mökkiloman jälkeen olo on rentoutunut ja peilistä tuijottaa tyytyväinen tyyppi :)
Mökki tarjoaa myös erilaista tekemistä. Jos mökkiin ei suhtaudu työleirinä, se ei sitä ole. Matka on tärkeämpi kuin päämäärä ja laiskotellakin täytyy - jos haluaa.
Mökkiä on kiva sisustaa ihan eri tavalla kuin kaupunkikotia. Mökillä saa vetää sisustusöverit, kuten minä tein Ruusulassa. Tosin pahimmista övereistä on tultu hieman hillitympään suuntaan.
Niin, ja missä voi nähdä sumuisen peilityynen järven ja metsäkauriin pellolla neljältä aamuyöllä? No mökillä tietenkin :)
Oi, kuulostipa tutuilta ajatuksilta. 😊 Täällä toinen , joka tuntee samoin. Mökki on oma maailmansa, jota vain toinen mökkeilijä ymmärtää. 😉
VastaaPoistaKivaa, että löytyy hengenheimolaisia :) Mökkeily on omanlaisensa elämäntapa <3
VastaaPoista